Lauantaina päätin vihdoin ja viimein käydä tuumasta toimeen
ja poiketa Lindexille katsomaan, josko löytäisin sieltä täydennystä
Vauvelssonin vaatevarastoon noin niin kuin kesää ajatellen.
Koska en viikonlopusta huolimatta jaksanut tällätä itseäni
kovinkaan hehkeän näköiseksi, toivoin, että ulkona vihmova sade pitäisi enimmän
porukan pois kaupungilta. Mitäpä sitä nyt kuitenkaan saattaa lauantaipäivältä
odottaa – siis olihan siellä meitä.
Teinejä muotikuteissaan ja meikeissään, arvokkaasti
pukeutunut vanhempi pariskunta, rennon tyylikkäältä näyttävä lapsiperhe,
puheista päätellen muutamasta vastavihitystä vaimosta koostuva iloisesti
pulputtava seurue – tällingissä hekin - , vanhempi herra kävelykeppinsä kanssa,
nuori pariskunta tämän vuoden Gessleinejä työnnellen…… ja sitten olin tietenkin
minä. Verkkareissani, lenkkareissani. Tukka nutturalla, meikittä, rikkinäisen
(joskin rikkinäisyys on sellaista, ettei sitä huomaa) laukkuni kanssa. Ei
hitto. Ovesta sisään käveltyäni minun teki väistämättä mieli kääntyä takaisin
ja painua kotiin laittamaan edes ripsiväriä, sillä sovin ja sulauduin siihen
joukkoon kuin turkinpippuri keskelle astiaa, joka on pullollaan sokerisia,
pehmoisia ja hempeän värisiä vaahtokarkkeja.
Entä sitten, kysyi pieni ääni pääni sisältä. Onko minun
pukeutumiseni jonkun muun asia, tarvitseeko minun pukeutua muita varten? Kuuluuko
se ylipäätänsä kellekään? Kai ihmisillä luulisi olevan parempaakin tekemistä
kuin hihitellä keskenään, että katsopas Maija tuotakin tuolla. Ja ellei, niin
onko se oikeastaan minun ongelmani? Kääntäkööt katseensa pois, jos häiritsee.
Näihin ajatuksiin uppoutuneena sain kuin sainkin itseni
menemään kauppaan.
Tarkoitus oli etsiä ainakin muutamat veluurihousut –
sellaiset ihanan pehmoiset, joissa on resori sekä vyötäröllä että lahkeiden
suissa. Verkkokaupassa värejä oli vain vähän, joten luonnollisesti ajattelin liikkeen
valikoiman olevan edes hieman suurempi. Vaatteitahan siellä kyllä oli,
sellaisiakin, mitä verkkoputiikkiin ei ollut listattu, mutta veluurihousujen
värivalikoiman osalta kokoelman voi kyllä sanoa olevan ihan yhtä onneton kuin
nettikaupan puolellakin.
Vaikka housujen osalta reissu ei mennyt ihan niin kuin
olisin toivonut (enemmän veluuria, enemmän värejä…) niin jotain minä kuitenkin
löysin;
-
Pinkit
veluurihousut, 86 cm
(8,95 €)
-
Vaaleanpunaiset
legginsit, 86 cm
(8,95 €)
-
Kahdet
valkoiset legginsit, 86 cm
(17,90 €)
-
Pinkki
body valkoisin tähtikuvioin 86
cm (8,95 €)
-
Vaaleanpunainen
body (8,95 €)
Yht. 35,80 €.
Ihmettelet ehkä hintaa ja ajattelet, että matematiikan
kurssi voisi tuollekin raukalle olla tarpeen, mutta ei. Lindexillä on aika
usein näitä ”Ota kolme, maksa kaksi”- tarjouksia, jollaista tälläkin kertaa
hyödynsin. Käytännössä siis maksoin näistä kuudesta tuotteesta neljä, loput kaksi
tulivat siihen ikään kuin kaupan päälle.
Ihan hyvä lisäkin tämä kesävaatevaraston jatkoksi oli, mutta
vielä pitäisi suunnistaa etsimään lisää – juurikin noita samperin
veluurihousuja, joita en tunnu löytävän mistään. (Onko yhdet valkoiset
veluurihousut muka liikaa vaadittu???) Tänään olisi tarkoitus niitä mennä
katselemaan, samalla, kun kaupungille on muutakin asiaa.
Kuvia en tähän nyt näistä ostoksistani laita, sillä olen
aikeissa tehdä sellaisen ”Vauvelssonin kesävaatteet”- nimisen postauksen, josta
sitten voi halutessaan näitä em. tuotteitakin katsella.
Tällä erää lähden keittelemään aamupuurot Vauvelssonille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Turhien mainosten ja roskapostirobottien varalta toistaiseksi käytössä sanavahvistus.
Kiitos kommentistasi!